Koronan säännöt

Koronan  säännöt                                                                                                    2.7.2013

Näissä säännöissä tuodaan esille Suomen Koronaliiton hyväksymät viralliset koronan säännöt (koronasäännöt). Sääntöjen ensimmäinen osio käsittelee pelivälineitä, toinen osio itse pelin kulun sääntöjä ja kolmas pelaajia sekä toimitsijoita.

Näiden sääntöjen käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin ilman Koronaliiton lupaa on ehdottomasti kielletty.

1. Koronan pelivälineet

1.1 Pöytä

Mitat:
 pelilaudan mitat ovat 3 jalkaa * 3 jalkaa ± 10mm. Sallitut pöytämateriaalit ovat koivu ja koivuviilu. Pelilaudan reunoissa tulee olla korotettu valli, jonka korkeus tulla olla vähintään 2mm korkeampi kuin käytettävät kohdekiekot. Vallin materiaali on oltava sama kuin pelilaudassa.

Purkit: 
pelilaudan jokaisessa kulmassa on purkit, yhteensä laudalla on siis neljä (4) purkkia. Purkin halkaisijan täytyy olla vähintään 50% lyöntiviivojen rajaaman neliön lävistäjästä.

Pelilaudan viivoitus:

Pelilaudalle on oltava seuraavat merkinnät:

  • neljä suoraa lyöntiviivaa
  • keskiympyrä, jonka keskipiste tulee olla selkeästi merkitty

Pelilaudassa tulee myös olla jokin merkki puolivälissä jokaista vallia merkitsemään kohdekiekkojen sijaintia aloitustilanteessa.

Kuva pelilaudasta ja sen merkinnöistä:

koronapoyta_merkinnät_v2

 

1.2 Kiekot

Koronassa on kahden kokoisia kiekkoja. Isompaa kiekkoa nimitetään lyöntikiekoksi ja pienempiä kohdekiekoiksi. Lyöntikiekkoja on aina yksi pelaajaa kohden. Kohdekiekkoja on pelaajaa kohden 8 tai 16 riippuen sovitusta pelitavasta.

  • lyöntikiekon halkaisija tulee olla 50 mm ± 5 mm, korkeus 12 mm ± 5 mm . Lyöntikiekon väri tulee olla musta tai sama kuin kohdekiekkojen
  • kohdekiekon halkaisija on 25 mm ± 5 mm, korkeus 12 mm ± 5 mm. Kaikkien saman pelaajan kohdekiekkojen tulee olla väritykseltään yhdenmukaisia

Kiekko tai kiekkosarja voidaan vaihtaa pelaajien yhteisellä sopimuksella tai tuomarin päätöksellä.

Kiekot voidaan valmistaa joko puusta tai muovista. Lyöntikiekon paino ei saa ylittää 14 grammaa. Pienen kiekon maksimipaino on 7 grammaa.

1.3 Lyöntikeppi

Lyöntikeppi ei saa pituudeltaan ylittää pelialueen (pöytä pl. vallit) leveyttä. Lyhintä pituutta ei ole määritelty.

1.4. Liukasteaineet

Pelilaudan liukastamiseksi ja kiekkojen vakaan liikkeen varmistamiseksi pelilautaa voidaan liukastaa perunajauholla.

1.5  Apuvälineiden käyttö

Näiden sääntöjen ulkopuolisten apuvälineiden käyttö on koronassa kielletty.

2. Pelisäännöt

2.1 Pelin tarkoitus

Koronaa voidaan pelata kaksin-, -kolmin tai nelinpelinä. Pelisäännöt ovat samat riippumatta pelaajien lukumäärästä. Nelin- ja kolminpelin pelin kulku on esitetty osiossa 2.9

Pelaajan on tarkoitus lyöntikiekkoa apuna käyttäen purkittaa kohdekiekkoja näitä sääntöjä noudattaen. Kohdekiekkoja on pelaajien sopimuksen mukaan tai tuomarin päätöksellä 8 tai 16 värillistä kohdekiekkoa pelaajaa kohden. Pelaajilla tulee olla yhtäläinen määrä kiekkoja pelin alkaessa.

2.2 Pelin alkuasetelma

Jokaisen pelin alussa kohdekiekot asetetaan pelilaudalle lyöntikeppiä apuna käyttäen vaakasuoraan kiinni pelilaudan reunaan. Jokainen kiekkorivin kiekko on oltava kiinni a.) viereisissä kiekoissa ja b.) laudan vallissa. Kiekkorivin uloimmat reunat on oltava yhtä kaukana laudan sivuvalleista.

2.3 Pelin aloitus

Ottelun ensimmäisen pelin aloittaja määräytyy viivalyönnillä. Viivalyönnin voittaa se pelaaja, kumpi lyö lyöntikiekon lähemmäs keskiympyrän keskipistettä. Viivalyönnin voittaja saa valita kumpi aloittaa. Mittaus tapahtuu kiekon keskipisteestä. Edellisen pelin hävinnyt pelaaja aloittaa aina seuraavan pelin. Lyöntijärjestys pysyy samana koko ottelun (sovittu määrä pelejä) ajan.

2.4 Pelin kulku

Kun pelin aloittava pelaaja on määräytynyt kohdassa 2.3 esitetyllä tavalla, alkaa pelin ensimmäinen lyöntivuoro. Lyöntivuorolla tarkoitetaan pelijaksoa, johon sisältyy yksi tai useampi saman pelaajan lyönti. Peliin sisältyy aina vähintään kaksi, mutta useimmiten useampia lyöntivuoroja. Lyöntivuoro jatkuu niin pitkään, kun pelaaja onnistuu lyönnissään eli purkittaa yhden tai useamman kohdekiekon. Onnistuneen lyönnin jälkeen lyöntikiekko palautetaan takaisin lyöntiviivalle ja pelaaja saa yrittää uudelleen purkitusta. Näin jatketaan, kunnes lyöntivuoro päättyy. Lyöntivuoro päättyy pelaajaan virheeseen tai epäonnistuneeseen lyöntiin. Tämän jälkeen lyöntivuoro siirtyy toiselle pelaajalle.

2.5 Pelin loppuminen

Peli katsotaan loppuneeksi, kun toinen pelaajista on saanut sääntöjen puitteissa kaikki kohdekiekkonsa purkitettua ja toinen pelaaja suorittanut mahdollisen tasoituslyöntivuoronsa. Tämä pelaaja on pelin voittaja. Toisella pelaajalla on mahdollisuus tasoittavaan lyöntivuoroon, mikäli tämä ei ollut pelin aloittava osapuoli. Peli voi päättyä tasapeliksi, mikäli toinen pelaaja onnistuu tasoitusvuorolla purkittamaan jäljellä olevat kohdekiekot. Räikeän ja tahallisen virheen seurauksena ottelun tuomari voi julistaa toisen pelaajan voittajaksi myös kesken pelin ja peli loppuu tähän.

2.6 Lyöntisäännöt

Lyönti katsotaan suoritetuksi, kun lyöjä on koskettanut lyöntikiekkoa kepin kärjellä ja kaikki pelilaudan kiekot ovat lyönnin jälkeen pysähtyneet. Lyönti voi olla suora tai epäsuora:

  • suorassa lyönnissä lyöntikiekko osuu kohdekiekkoon koskematta pelilaudan valliin tai vastustajan kiekkoon
  • epäsuorassa lyönnissä lyöntikiekko osuu ensin pelilaudan valliin tai vastustajan kiekkoon ja vasta sitten kohdekiekkoon

Epäsuora lyönti tulee saattaa tuomarin ja vastustajan tietoon ennen lyönnin suorittamista. Jos epäsuoraa lyöntiä ei saateta tuomarin ja toisen pelaajan tietoon ennen lyöntiä, tuomarin on tuomittava lyönti virheelliseksi ja kyseisen pelaajan lyöntivuoro päättyy. Purkkiin menneitä kiekkoja ei palauteta pelilaudalle.

Lyöntien tulee aina:

  • lähteä pelaajan omalta lyöntiviivalta
  • suuntautua eteenpäin

Pääsääntöisesti koronassa ei tarvitse maalata lyöntejä. Maalaamisella tarkoitetaan sitä, että pelaajan on saatettava tuomarin ja vastapelaajan tietoon se kohdekiekko, minkä pelaaja aikoo purkittaa tiettyyn purkkiin. Maalaaminen on kuitenkin pakollista seuraavissa pelitilanteissa:

  • tuomarin sitä tiedustellessa
  • ylilyönnissä: ylilyönti on kyseessä, kun pelaaja purkittaa oman lyöntiivan takana oleviin purkkeihin. Mikäli kohdekiekko lyödää näihin purkkeihin maalaamatta, tulee kiekko nostaa takaisin pelipöydälle

Toisinaan koronassa yksi tai useampi kiekko ajautuu pelilaudan ulkopuolelle. Tällöin lyöntivuorossa olevan pelaajan ulos lentäneet kohdekiekot nostetaan takaisin pelilaudalle. Vastustaja asettaa ne haluamalleen paikalle keskiympyrän sisäpuolelle. Vastustajan pois lentäneet kiekot katsotaan purkitetuksi laillisesti. Mikäli lyöntikiekko ajautuu pelilaudan ulkopuolelle tai purkkiin, vastustaja saa nostaa lyöntivuorossa olevalta pelaajalta yhden jo purkitetuista kohdekiekosta keskiympyrän sisäpuolelle.

Seuraavat lyönnit ovat koronassa virheitä:

  • työntölyönti, työntölyönti syntyy kun kepin pää koskettaa lyöntikiekkoa useammin kuin kerran tai kepin pää on kiinni lyöntikiekossa kiekon jo selkeästi liikkuessa eteenpäin
  • tahallinen virhe, pelaajan on aina suoritettava lyönti parhaan osaamisensa mukaan. Lyödessä on myös aina pyrittävä osumaan ensin omaan kohdekiekkoon. Tahallisesta virheestä tuomari tuomitsee lyöntivuoron seuraavalle pelaajalle

Lyöntiin lähdettäessä lyöntikiekko voidaan asettaa lyöntiviivalle kepin avulla, eikä tällöin synny virhettä vaikka kepin pää koskettaisi lyöntikiekkoa.

2.7 Kiekkoon koskeminen muiden kuin pelaajien toimesta

Jonkun muun kuin lyöjän siirrettyä kiekkoa, se tulee tuomarin toimesta palauttaa alkuperäiselle paikalleen ilman erillistä rangaistusta. Tämä sääntö tarkoittaa täysin ulkopuolisen henkilön tekemää kiekon siirtoa. Pelaajaa ei voi myöskään rangaista tuomarin tai muun luonnollisen esteen aiheuttamasta kiekon liikkumisesta.

2.8 Umpikuja

Pelitilanteen ajauduttua umpikujaan, eikä tilanne avaudu muutaman lyönnin aikana, tuomari päättää harkintansa mukaan pelin aloittamista uudelleen. Jos toinen pelaajista kieltäytyy uudesta aloituksesta, tuomari antaa pelin jatkua ennalta ilmoitettujen lyöntivuorojen ajan (tavallisesti 3 vuoroa molemmille).

2.9 Nelinpeli

Nelinpelissä aloittaja ratkaistaan kuten kaksinpelissä. Sen jälkeen lyöntivuoro siirtyy myötäpäivään. Ottelut pelataan ratkaisuun asti. Nelinpeli ei ole joukkuepeli. Näiden sääntöjen tarkoittamaksi vastustajaksi katsotaan yleensä lyöntivuorossa seuraavana oleva pelaaja.

3. Pelaajat

3.1 Epäurheilijamaisuus

Jos tuomarin mielestä pelaaja:

  • käyttää tarkoituksettoman liian paljon aikaa lyönnin suorittamiseen, tai
  • käyttäytyy muuten epäurheilijamaisesti, tai
  • kieltäytyy jatkamasta peliä

tulee tuomarin joko varoittaa pelaajaa pelin menettämisestä tai harkintansa mukaan tuomita pelin menetys. Erittäin vakavassa tapauksessa voidaan tuomita koko ottelu menetetyksi. Tuomarin antama varoitus on voimassa koko ottelun ajan.

3.2 Varoitukset

Lievemmistä rikkeistä tuomari voi antaa varoituksen. Varoituksen jälkeen seuraava virhe johtaa pelin menetykseen.

3.3 Lyönnin häirintä

Lyöjän ollessa suorittamassa lyöntiään vastustaja ei saa häiritä toista pelaajaa. Tuomarilla on mahdollisuus rangaista (kts. varoitukset ja epäurheilijamaisuus) pelaajaa häiritsevästä käytöksestä.

3.4 Poistuminen pelilaudan ääreltä

Mikäli pelaaja joutuu poistumaan huoneesta vastustajan lyöntivuoron aikana voi hän nimetä edustajan seuraamaan lyöntivuoroa ja valvomaan oikeuksiaan. Tämä tilanne täytyy saattaa tuomarin tietoon ennen poistumista.

3.5 Luovutus

Ainoastaan lyöntivuorossa oleva pelaaja voi luovuttaa. Pelaajan luovutettua pelin tai ottelun, tuomitaan toinen pelaaja voittajaksi.

3.6 Tuomari

Tuomarin tulee olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen ja tuomita sääntöjen mukaan. Tuomari on vastuussa pelin sääntöjen mukaisesta ja oikeellisesta kulusta. Tuomarin tulee puuttuu havaitsemiinsa virheisiin.

Tuomarin rooliin ei kuulu:

  • vastaaminen kysymyksiin, joihin säännöt eivät anna lupaa
  • antaa vihjettä, jos pelaaja on tekemässä virhettä
  • antaa mitään mielipidettä tai neuvoa joka vaikuttaa pelin kulkuun
  • vastata piste-eroa koskeviin kysymyksiin

Mikäli tuomari ei itse havaitse virhettä, hän voi käyttää kirjurin tai jonkun muun toimitsijan näkemystä tehdessään ratkaisuaan.

3.7 Kirjuri

Kirjuri kirjaa tehdyt virheet, kokonaispistetilanteen ja lyöntisarjat. Tuomari voi toimia kirjurina.

3.8 Toimitsijoiden antama apu

Tuomari tai joku muu toimitsija voi esim. pitää tai siirtää valaisinta lyönnin ajan jos pelaaja näin haluaa. Tuomari tai joku muu toimitsija voi antaa tarpeellista apua vammaiselle pelaajalle tilanteen mukaan.

3.9 Pelilaudan puhdistus

Tuomari voi puhdistaa missä tahansa vaiheessa peliä puhdistaa pelilautaa roskien, vieraiden esineiden tms. varalta, jolloin:

  • kiekon sijainti tulee merkitä ennen puhdistusta
  • merkitsemiseen voidaan käyttää erityistä kiekkomerkkiä
  • kiekkomerkkiä on pidettävä kiekon arvoisena sen ajan kun laudan puhdistaminen ja kestää.  Mikäli toinen pelaaja koskee tai siirtää kiekkomerkkiä tulee häntä rangaista kuten lyöjää ko. tapauksessa. Tuomari voi palauttaa kiekkomerkin tai kiekon takaisin alkuperäiselle paikallaan jos hän katsoo sen tarpeelliseksi